debatti

 

Vastustajasi hyökkää vaaliväittelyssä ikävillä kommenteilla, mitä teet? 

Älä nolaa häntä, mutta murra hänen argumenttinsa. Näin voit voittaa myös vastustajasi kannattajia puolellesi.

Poliittisessa väittelyssä näkee valitettavan usein piirakanheittelyä  ja verbaalista upotustaistelua, joka kohdistuu suoraan persoonaan, eikä sanottuun.  Siinä on iso riski. Puolueet edustavat usein isoja kansanryhmiä, ja jos toisen puolueen edustaja osoittaa ilmeillään ja eleillään suoranaista halveksuntaa tai ivaa toista kohtaan tv-keskustelussa, ivaa hän tällöin epäsuorasti henkilön edustamaa ryhmää. Tällöin katsojakin voi kokea sen henkilökohtaisena loukkauksena. Sama pätee toki yritysten edustajiin.

Älä siis yritä upottaa  eri mieltä kanssasi olevaa ihmistä, vaan hänen argumenttinsa. Muista  silti liikuttaa sanoillasi ja esimerkeilläsi myös mielikuvia, ei pelkkiä kylmiä lukuja ja faktoja.

Mitä  Brexit opetti voittavasta väittelystrategiasta?

 BBC:n dokumentti Brexit!  kuvaa osuvasti, miten Leave-kampanja onnistui taivuttamaan britit EU:sta lähtemisen puolelle. Retorisesti irrottautumista kannattava Leave-puoli vetosi paatokseen, tunteita ja mielikuvia rakentaviin väitteisiin, kun taas jäämistä kannattavat uskoivat logoksen eli järkiargumenttien –  jäämisen taloudellisten euromääräisten ja tilastollisten hyötyjen listaamisten -– voimaan. Leave-puoli kykeni näin hyödyntämään mielikuvia ja maahanmuuttopelkoa, mikä myös sai tukea sen hetkisestä uutisoinnista.

Leave-puoli vetosi  siis onnistuneesti Aristotelen kolmanteen retoriseen välineeseen, eetokseen. Siinä kiteytyy puhujan henkilökohtainen vakuuttavuus. ”Liikkeen kärkihahmot Boris Johnson ja Nigel Farage rakensivat itsestään mielikuvan avoimena ja helposti lähestyttävänä, kun taas David Cameron, John Major ja Tony Blair näyttäytyivät etäisinä valtaapitävinä”, kiteyttää politiikan tutkija Andrew S. Crines.  

Näin myös Trump toimi kiistellyssä presidenttikampanjassaan. Kun joku syytti häntä esimerkiksi rasistiksi, hän argumentoi vastaan vetoamalla turvallisuudentunteeseen: ”En ole rasisti, mutta olen hyvin huolissani turvallisuudestamme” Sen jälkeen hän juoksutti kuulijoiden eteen mielikuvia, joita ei voinut kiistää. Ne kasvoivat numeroita ja tilastoja vaikuttavammaksi kuulijan mielessä.  

Vaalien voittajia ovat ne, jotka ymmärtävät että vaikuttaminen tapahtuu alitajunnassa. Aivotutkimus osoittaa, että emme kykene tekemään päätöksiä ilman tunteita. Jos saat viestiisi yhdistettyä myös kuulijan tunteet, liikutat joukkoja vaaliuurnille.

Artikkelin kirjoittaja  Unna Lehtipuu  on Viestintätoimisto Framillan toimitusjohtaja, johdon ja asiantuntijoiden viestintävalmentaja ja tietokirjailija.    

Ei tehdä tästä nyt kriisiä!

 Finnairin viestinnässä työskennellessäni jouduin usein uutislähetykseen tai haastatteluun mennessäni miettimään, mitä tälle Suomen kansalle pitäisi sanoa, kun esimerkiksi liikenne on pysähtynyt työnseisauksen vuoksi epämääräiseksi ajaksi. Asiaan on...

Miljoona suomalaista kuuntelee podcasteja

   Radiomedia ry julkaisi lokakuussa uunituoreen podcast-tutkimuksen.  Se vahvisti markkinoiden tuntoja.  Podcasteilla jo Suomessakin miljoonayleisö.Muutamia poimintoja tutkimuksestapodcasteja kuuntelee kuukausittain jo yli miljoona henkilöäjoka neljännes...

Hear’n Go! Deloitte lähti mukaan podcastaamaan

”Deloittella on talo täynnä tietoa. Kiinnostavia keskusteluja asiakkaiden sekä kumppaneiden kanssa käydään päivittäin satoja. Pohdimme viestinnässä, että on sääli pitää herkullisia teemoja vain omien seiniemme sisällä. Siksi päätimme kutsua sidosryhmiämme...

Tilaa Framillan uutiskirje

Liittymällä Framillan uutiskirjeen tilaajaksi annan Framillalle luvan lähettää sähköpostiini ajankohtaista asiaa viestinnästä ja kutsuja tapahtumiin. Voit milloin tahansa poistua listalta ja poistaa tietosi rekisteristämme.

Kiitos uutiskirjeen tilauksesta!

Share This