Kriisiviestintä suojaa yrityksen mainetta ja  toiminnan jatkuvuutta

Kriisit ovat yksilöllisiä

Kriisiviestintä on muodostunut käsitteeksi viestintäalalla. Kriisi on kuitenkin varsin laaja käsite. Kriisi kokemuksena on paljolti myös subjektiivinen. Kriisit ovat myös yksilöllisiä. Siksi myös toiminta on syytä sovittaa kulloiseenkin kriisiviestinnän tilanteeseen.

Organisaatiolle tai yksilölle kriisi voi muodostua hyvin erilaisista asioista. Jos tarkastelemme organisaatiota kohdannutta onnettomuutta, siitä on syytä tunnistaa muun muassa sen aiheuttaja ja seuraukset sekä organisaation tapa reagoida.

Analyysissa voidaan arvioida kehitystä, joka on johtanut onnettomuuteen. Silloin herää kysymyksiä esimerkiksi vastuista tai laiminlyönneistä. Usein myös yllättävissä ja organisaation toiminnasta riippumattomista onnettomuuksissa kiinnostus kohdistuu siihen, miten uhreja autetaan, ja miten heidän omaisiaan kohdellaan.

Kriisiviestintä on emootioiden johtamista

Kriisissä olevan organisaation ja sen edustajien tavoitteena on olla vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä ja suuren yleisön kanssa. Tavoitteena on, ettei organisaation maine vahingoitu, pikemminkin paranee.

Media luo kriisille toimintaympäristön, jonka todellisuutta ja merkitystä ei ole syytä ylenkatsoa. On tärkeää tunnistaa, median ajovoimat. Hyvin usein taustalla vaikuttavat erilaiset emootiot, jotka vaihtelevat kriisin edetessä.

Organisaation tehtävänä on tunnistaa oman kriisinsä emotionaaliset komponentit ja dynamiikka. Siten voi ymmärtää myös median tapaa toimia.

Keskeiseksi muodostuu myös kriisissä olevan yhteisön ja sen keskeisten henkilöiden oma emotionaalinen todellisuus. Erityisen tärkeää on, ettei kriisiviestintää tehdä organisaation tai yksittäisten ihmisten, esimerkiksi toimitusjohtajan, tunnelmasta käsin.

Organisaation viestinnän kannalta on tärkeää johtaa yksilöiden ja yhteisön emotionaalista todellisuutta. Sillä on näet vaikutuksensa yhteisön ja sen jäsenten tapaan kommunikoida mediassa. Yhteisölle on tärkeää muodostaa ymmärrys itsestään.

Kriisiviestinnästä normalisointiviestintään

Kriisi saattaa käsitteenä luoda turhaa paniikkitunnelmaa sen keskellä painiskeleville. Ihmisten ja yhteisöjen elämässä tapahtuu aina erilaisia poikkeustilanteita, jotka vaikeuttavat arjen toimintaa.

Jatkuvan, nopean ja usein läpinäkyvän viestinnän aikakaudella asiat nousevat nopeasti julkiseen käsittelyyn. Keskustelu ei ole aina oikeudenmukaista. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että tuon keskustelun kanssa on elettävä.

Yhteisö voi suhtautua kriisiinsä poikkeustilanteena, joka pyritään normalisoimaan. Kriisiviestinnän sijaan voidaan puhua normalisointiviestinnästä. Kriisi pelkistää asioita ja tuo niiden todelliset luonteet esille. Sen vuoksi niistä voi myös oppia uutta. Siksi normalisointiviestintä on myös organisaatioterapiaa.

Framilla tuo vatsahapponsa avuksi

Framillan kokeneet viestintäosaajat tarjoavat apua kriisiviestintään. He ovat olleet erilaisissa kriiseissä sekä median että kriisiorganisaatioiden palveluksessa. Heillä on sekä näkemystä että turnauskestävyyttä, jota kriiseissä ja niiden viestinnällisessä hoitamisessa tarvitaan.

Framillan kriisiviestinnän konkari on Senior Advisor Taneli Hassinen, joka on käynyt läpi lukemattomat erilaiset kriisit. Hänellä on pitkä kokemus muun muassa Finnairin viestinnästä aikana, jolloin lentoliikennettä kohtasivat monet erilaiset vaikeudet.

Tanelilla on myös terapeuttiset valmiudet, mikä auttaa häntä työskentelemään organisaatioiden johdon rinnalla ratkaisukeskeisesti. Hän tuo testatut ”vatsahapponsa” kriisiorganisaation ja sen johdon käyttöön.

Framilla tarjoaa apua kriisiviestintään seuraavilla osa-alueilla

• kriisiviestintäsuunnitelmat
• kriisiviestintävalmennukset
• akuutti kriisiviestintäkonsultointi
• johdon tuki
• viestinnän tuki ja toimet
• tilannekohtainen valmennus

Kun tarvitset apua kriisiviestintään, älä epäröi, vaan ota meihin yhteyttä.  Palvelemme yrityksiä ja yhteisöjä akuuteissa kriisitilanteissa myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Kriisiviestinnän päivystysnumero on 050 5710199

Framillan yhteydenottolomakkeet ja sähköpostiyhteystiedot löytyvät yhteystietosivulta.

Muualla kriisiviestinnästä

Linkki professori Vilma Luoma-ahon artikkeliin Viestijat.fi-sivustolla