
”Ennen tätä koulutusta ja mukaanpääsyä naisten oma-apuryhmään en juuri käynyt ihmisten ilmoilla, sillä häpesin itseäni enkä kokenut itseäni tarpeelliseksi”, kertoo 18-vuotias nuori Kiran, joka juuri sai käteensä todistuksen ompelijan koulutuksesta.
Puolitoista vuotta sitten asetimme tavoitteeksi isommalla porukalla kerätä rahat 200 ammatti- ja talouskoulutusstipendiin naisille ja nuorille Intian Indoren slummialueella. Framilla ja Folk kohdensivat tänä vuonna hankkeeseen joulutervehdysvarat. Lisäksi kolmen naisen F-tiimi, Unna Framillasta sekä Elina ja Marja Mainostoimisto Folkista, reissasivat paikan päälle tapaamaan koulutukseen osallistuneita ja raportoimaan hankkeen tuloksista.
Kokemamme veti sanattomaksi. Saimme olla jakamassa todistuksia nyt jo valmistuneille ompelijoille, autokuskeille ja lyhyen virkamieskoulutuksen suorittaneille. Pelkästään nainen ratissa oli jo monelle uusi näky!
Naisten tarinat siitä, mitä pieni muutos voi vaikuttaa, ovat puhuttelevia, emmekä selvinneet kyynelittä. Jäimme isosti saamapuolelle.
Vierailimme yhden ompelijaksi valmistuneen nuoren naisen kodissa (kts. ryhmäkuva vihreää seinää vasten). Perheen ainoa palkansaaja on ollut äiti, kahden euron päivätuloillaan. Isä oli sokeutunut aiemmin, ja lisäksi huollettavana oli kaksi muuta lasta ja isoäiti. Tyttären tutkinnon ja uuden työn ansiosta perheen tulot kaksinkertaistuivat. Silti sekään ei vielä riitä nostamaan perhettä pois slummista. Jotta voisi rakentaa elämää slummin ulkopuolella – maksaa perheasuntoa, ruokaa, liikennettä, muita tärkeitä välttämättömiä kuluja – maksaisi se vähintään noin 50 000 rupiaa eli noin reilu 600 euroa kuussa. Tyttären valmistuminen herättää toivoa siitä, että hän saisi paremmin palkatun työn ja elämä etenisi.
Slummien miljonääriksi on pitkä tie
Indore on huutomerkki siitä, mitä naisten taloudellinen voimaantuminen ja itsenäistyminen merkitsee. Intiassa myös #metoo –liike on saanut vahvan jalansijan, sanomalehdet uutisoivat sitä isosti ja päivittäin. ”Nyt ei naiseni enää tottele minua”, on moni yhteisön mies ihmetellyt, kun nainen alkaa tienata omaa rahaa. Naisen tulot voivat silti pelastaa perheen kuilun reunalta. Siksi kouluttautumisella on erityinen merkitys.
Slummialueella on myös perustettu naisten oma-apuryhmiä, jotka keräävät kultakin jäseneltä yhteiseen kassaan rahaa 150 rupiaa kuussa (noin 2 euroa, eli yhden päiväpalkan verran), ja josta naiset voivat tarvittaessa lainata rahaa toisiltaan, esimerkiksi perhejuhliin tai pikkuiseen yritystoimintaan. Ja lainat on aina maksettu takaisin. Nyt kaikille on avattu omat pankkitilit ja nimetty jopa oma pankkivirkailija, kertoi ryhmän kolmikymppinen puuhanainen Shameem ylpeänä.
Raha ei silti ole se juttu, vaan itseluottamus, jota omat tulot, koulutus ja ryhmän tuki on saanut aikaan. ”Aiemmin puhuminen ääneen kolmellekin ihmisille oli pelottavaa, nyt voin nousta jopa 500 sadan ihmisen eteen puhumaan”, kuvaa yksi ryhmän naisista omaa muutostaan.
Taidot yhdistettyinä omiin tuloihin on valtaa. Puhuttelevin pieni yksityiskohta oli silti se, että pienistä tuloistaan naiset lahjoittavat joka kuukausi rahaa eteenpäin, vieläkin hankalammassa tilanteeessa eläville. Tällä viikolla lahjoitus meni Hunger Free- keräykseen. Intiasta palaamme sananmukaisesti sydän kurkussa.
Unna Lehtipuu
CEO, partner
Framilla Finland Oy
PS. Indoren projekti jatkuu vuoden loppuun, ja stipendilahjoituksia yhä kaivataan lisää. Yhden stipendin arvo on 100 e, mutta osallistua voi myös ihan pienelläkin summalla. Lahjoittajille järjestämme yhteisen tilaisuuden tammikuussa. Jos kiinnostaa tulla mukaan porukkaan, laita viestiä unna.lehtipuu@framillafinland.fi.
Lue myös
Kohtasitko puhujan pahimman vihollisen?
Jotta tietäisi, mitä sotaa käy, on tunnettava vihollinen. Tämä pätee myös puhumiseen. Moni arvioi suurimman uhkan oman viestin perille menemiselle olevan oman jännityksen, huonon valmistelun tai...
Viestintä kriisitilanteessa käynnistää voimakkaan tunnerodeon
Kriisit ovat yksilöitä omine erityispiirteineen. Eikö myös viestinnän tulisi ottaa huomioon tekijät, jotka luovat kullekin kriisille ajurit? Kriisiviestinnän keskeinen ajovoima on emootio, sillä media hakee tapahtumista ihmisten kokemuksia, todellisten ja...
Finanssialan viestinnän striptease
“Sain pankin sijoitusneuvontaa, enkä tajunnut siitä mitään. Päätin yrittää sen sijaan itse”, kertoo nainen Facebookin sijoitusryhmässä. Tällaiset kokemukset ovat valitettavan tavallisia: finanssilaitosten viestintä on täynnä kryptisiä termejä eikä luottamusta...
Puhuja, lisää valtaasi muuttamalla elekieltä
Ota talteen Nordic Business Forumissa esiintyvän Amy Cuddyn neuvot puhujalle Omaa asentoa ja elekieltä muuttamalla voit radikaalisti vaikuttaa viestisi perillemenoon ja omiin tunteisiisi, sanoo Powerposingin lähettiläs, Harvardin Business Schoolin opettaja Amy Cuddy....
Miten emootiot vaikuttavat kriisiviestintään?
Pitäisikö kriisiviestinnän sijaan puhua normalisointiviestinnästä? Miten yritys tai yhteisö kohtaa kriisissä ihmisten tunteet, niin ulkopuolella kuin myös yrityksen sisällä? Mitä voisimme oppia kriisiviestinnästä hyödyttämällä psykoterapiaa ja muita...
Parisuhde puhuttaa mediaa
Parisuhdeaiheet ovat aina ajankohtaisia ja kiinnostavia mediassa, mutta miten teeman käsittely mediassa on muuttunut, toiminnanjohtaja ja parisuhdetohtori Hanna Ranssi-Matikainen? – Parisuhteen hyvinvoinnin työkaluista kirjoitetaan mediassa enemmän kuin koskaan....
Mitä Obama opetti meille puhumisen taidosta?
Sanat yksinään eivät muuta maailmaa, vaan se, mitä ihmiset tekevät, tai valitsevat tekevänsä tai jättävänsä tekemättä puheen kuultuaan, muistutti presidentti Barack Obaman pitkäaikainen puheenkirjoittaja Cody Keenan. Valmentajamme käyttävät usein puhetaidon ja...
Eeva Lehtimäki ja Taneli Hassinen vahvistamaan Framillaa
Framilla saa joukkoonsa kaksi uutta kasvoa ja kokenutta viestinnäntekijää huhtikuun alussa. Eeva Lehtimäki on kokenut politiikan toimittaja, jolla on vuosikymmenten kokemus eri välineistä, mm. Yleisradiosta ja MTV Uutisista. Nykyinen kolumnisti ja toimittaja on...







