
Kyllä nyppi, kun luin toimittajan arvostelevan iltapäivälehdessä poliitikkoa siitä, että hänen vaalikeskustelun puheenvuorossa oli paatosta. Siis paatosko muka pilasi? Todennäköisesti kyse oli käsitteen ymmärtämättömyydestä, sillä ilman paatosta puhe ei kiinnosta, ei kosketa, eikä herätä tunteita. Sellaisella puheella ei kannata kuulijoiden aikaa varastaa. Paatokseton puhe tappaa kuulijan – ja puhujan mahdollisuuden tavoittaa hänen mielensä. Sillä onnistuaksesi sinun pitää olla mielenkiintoisempi kuin kuulijan omat ajatukset.
Ymmärsitkö nyt varmasti? Sinun tulee siis olla mielenkiintoisempi kuin kuulijan kännylle, näytölle tai mieleen välähtävät asiat, viestit ja muistilistat tekemättömistä töistä. Jos luulet tehtävää helpoksi, erehdyt katalasti. Siksi sinun on nostettava rimaa, jotta saisit hänen huomionsa – edes hetkeksi.
Mitä paatos on?
Se on tajua kuulijan tunteista, siitä, miten kuulijan mielenkiinto voidaan sitoa käsillä olevaan aiheeseen. Parhaita tapoja rakentaa paatosta on kertoa käytännön esimerkkejä, analogioita ja tarinoita, joilla on kaikupohjaa kuulijan arjessa ja todellisuudessa. Hänen on puhuttava kuulijoidensa heimokieltä, ja jätettävä oma heimokielensä hetkeksi syrjään.
Palataan vielä toimittajan kritiikkiin. Todennäköisesti hän yritti sanoa, että puheessa oli vääränlaista paatosta – sellaista sattuu itse kullekin. Tällöin puhuja saattaa meidät myötähäpeän tai nolouden varaan, tai hänen maneerinsa tuntuvat päälleliimatuilta.
Olen valmentanut satojen eri yritysten henkilöstöä vuosien aikana ja lähes aina kursseilla ja tilaisuuksissa tulee väärällä palautteella lamautettuja asiantuntijoita.
Asiantuntijaa on ehkä varoitettu jo pari vuosikymmentä sitten suoritetulla esiintymiskurssilla ”ettei saa heilua” (näkisipä!). Sen seurauksena hän jäätyy täysin kameran edessä, koska mieli muistaa vain kiellon.
Toista on varoitettu hymyilemästä, jottei hän menetä uskottavuuttaan. Kiellon seurauksena hän on lähes ilmeetön, korostetun viileä tai luvattoman energiaton astuessaan yleisönsä eteen. Sellainen puhuja tappaa yleisönsä nopeasti.
Ja kun toimittaja moittii poliitikkoa paatoksesta, on riskinä ettei hän enää uskalla koskettaa, avautua yleisönsä edessä, vaan maatuu juuri niin värittömäksi kuin kanssakilpailijansa. Se olisi meidän kaikkien tappio.
En usko poisoppimiseen, mutta uskon uuden oppimiseen, siihen, että jo osaamamme päälle voimme rakentaa uusia taitoja, jotka muuttavat myös alla olevat kerrokset. Mahdollisuuteen houkuttelu on kieltoa väkevämpi. Oppiminen syntyy oivalluksesta, että edessämme oleva on parempaa kuin taakse jätetty.
Ihmiset, kehukaa toisianne hyvästä paatoksesta. Sitä me tarvitsemme, puhujina ja kuulijoina. Puheita, jotka koskettavat ja kiinnostavat.
Unna Lehtipuu
Unna Lehtipuu on Viestintätoimiston Framillan kippari, puhuja ja tietokirjailija, joka on jo parinkymmenen vuoden ajan valmentanut erinomaisin palauttein johtajia ja asiantuntijoita puhe- ja mediaviestinnän sekä viestintästrategian hiomisessa. Unna tulee mielellään sparraamaan myös sinua ja tiimiäsi siitä, miten viestintäsi muuttuu vastustamattomaksi. Älä aikaile, vaan pyydä tarjous Unnan valmennuksesta
Kohtasitko puhujan pahimman vihollisen?
Jotta tietäisi, mitä sotaa käy, on tunnettava vihollinen. Tämä pätee myös puhumiseen. Moni arvioi suurimman uhkan oman viestin perille menemiselle olevan oman jännityksen, huonon valmistelun tai...
Viestintä kriisitilanteessa käynnistää voimakkaan tunnerodeon
Kriisit ovat yksilöitä omine erityispiirteineen. Eikö myös viestinnän tulisi ottaa huomioon tekijät, jotka luovat kullekin kriisille ajurit? Kriisiviestinnän keskeinen ajovoima on emootio, sillä media hakee tapahtumista ihmisten kokemuksia, todellisten ja...
Finanssialan viestinnän striptease
“Sain pankin sijoitusneuvontaa, enkä tajunnut siitä mitään. Päätin yrittää sen sijaan itse”, kertoo nainen Facebookin sijoitusryhmässä. Tällaiset kokemukset ovat valitettavan tavallisia: finanssilaitosten viestintä on täynnä kryptisiä termejä eikä luottamusta...
Puhuja, lisää valtaasi muuttamalla elekieltä
Ota talteen Nordic Business Forumissa esiintyvän Amy Cuddyn neuvot puhujalle Omaa asentoa ja elekieltä muuttamalla voit radikaalisti vaikuttaa viestisi perillemenoon ja omiin tunteisiisi, sanoo Powerposingin lähettiläs, Harvardin Business Schoolin opettaja Amy Cuddy....
Miten emootiot vaikuttavat kriisiviestintään?
Pitäisikö kriisiviestinnän sijaan puhua normalisointiviestinnästä? Miten yritys tai yhteisö kohtaa kriisissä ihmisten tunteet, niin ulkopuolella kuin myös yrityksen sisällä? Mitä voisimme oppia kriisiviestinnästä hyödyttämällä psykoterapiaa ja muita...
Parisuhde puhuttaa mediaa
Parisuhdeaiheet ovat aina ajankohtaisia ja kiinnostavia mediassa, mutta miten teeman käsittely mediassa on muuttunut, toiminnanjohtaja ja parisuhdetohtori Hanna Ranssi-Matikainen? – Parisuhteen hyvinvoinnin työkaluista kirjoitetaan mediassa enemmän kuin koskaan....





