
Joulukuussa käynnistynyt Hukaton Vantaa -kampanja nostaa esiin paikallisuuden sekä innovatiivisten toimintatapojen hyödyntämisen ruoka-avussa. Se on osa Vantaan kaupungin ja seurakuntayhtymän Yhteinen pöytä -toimintaa, jonka ideana on vähentää ruokahävikkiä, kehittää hävikkiruoan jakoa ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä – sekä samalla lisätä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on päästä eroon ulkoleipäjonoista ja kehittää ruoka-apua siten, että ihminen tulee kohdatuksi kokonaisvaltaisesti ja kunnioittavasti.
Framilla auttaa Vantaata muuttamaan hävikin hyödyksi ja iloksi
Framilla suunnitteli kampanjan brändin sekä viestinnän. Kampanjan visio ”Jotta kukaan ja mikään ei menisi hukkaan” iskee ajankohtaisiin teemoihin: ilmastonmuutokseen, kiertotalouteen ja syrjäytymiseen. Jo nyt 4000-8000 ihmistä hyötyy viikottain kampanjan ruoka-avusta.
– Teemme yhdessä ruoka-avusta kohtaavampaa, inhimillisempää ja toimivampaa. Toimintamme on ennen kaikkea verkoston yhteen saattamista, mikä heijastuu myös valitussa kampanjan ilmeessä, tiivistää projektipäällikkö Hanna Kuisma Vantaan kaupungilta
– Tässä hankkeessa yhdistyvät tämän hetken isot ja ajankohtaiset ilmiöt. Yhtenäinen ilme ja viestintä helpottaa hankkeen levittämistä muualle Suomeen, kertoo brändiarkkitehti Jaana Haapala
Visuaalisen ilmeen ovat suunnitelleet graafikot Jirka Väätäinen ja Sanni Wessman, viestintästrategiatyötä on vetänyt Unna Lehtipuu.
– Yhteisessä pöydässä yhdistyvät hävikkiruoan tehokas hyötykäyttö, ruoka-avun verkoston resurssien säästö ja hyvien käytäntöjen jakaminen, toteaa Sitran kiertotalousasiantuntija Merja Rehn.
Sitra rahoittaa nyt konseptoidun mallin levittämistä muualle Suomeen.
− Toimintakäsikirjassa purkitamme sen, mikä meillä on tehty hyvin. Sen avulla kiinnostuneiden on toivottavasti helpompi kehittää oman alueensa ruoka-aputoimintaa, Kuisma kertoo.
Vantaalaiseen verkostoon on kuulunut vuonna 2018 noin 35 ruokahävikin lahjoittajaa, kuten kauppoja, elintarviketehtaita ja tukkuja, sekä noin 65 ruoka-apua monipuolisesti jakavaa tahoa. Yhdistyksissä, asukastiloissa ja seurakunnissa muun muassa jaetaan ruokakasseja ja tarjotaan hävikistä tehtyä ruokaa. Hävikin kuljetuksesta verkostoon vastaa kaupungin perustama, pitkäaikaistyöttömiä ja vapaaehtoisia työllistävä hävikkiterminaali.
Brändityöstä Framillassa vastasi Jaana Haapala
Viestintästrategiatyöstä Framillassa vastasi Unna Lehtipuu
Kampanjasta mediassa
Kuuntele Hanna Kuisman haastattelu Radio Rockista.
Lue juttu Vantaan Sanomista.
Lue YLE:n juttu aiheesta
Lue Kuntalehden juttu aiheesta.
Lue lisää ajankohtaisia artikkeleita
Kohtasitko puhujan pahimman vihollisen?
Jotta tietäisi, mitä sotaa käy, on tunnettava vihollinen. Tämä pätee myös puhumiseen. Moni arvioi suurimman uhkan oman viestin perille menemiselle olevan oman jännityksen, huonon valmistelun tai...
Viestintä kriisitilanteessa käynnistää voimakkaan tunnerodeon
Kriisit ovat yksilöitä omine erityispiirteineen. Eikö myös viestinnän tulisi ottaa huomioon tekijät, jotka luovat kullekin kriisille ajurit? Kriisiviestinnän keskeinen ajovoima on emootio, sillä media hakee tapahtumista ihmisten kokemuksia, todellisten ja...
Finanssialan viestinnän striptease
“Sain pankin sijoitusneuvontaa, enkä tajunnut siitä mitään. Päätin yrittää sen sijaan itse”, kertoo nainen Facebookin sijoitusryhmässä. Tällaiset kokemukset ovat valitettavan tavallisia: finanssilaitosten viestintä on täynnä kryptisiä termejä eikä luottamusta...
Puhuja, lisää valtaasi muuttamalla elekieltä
Ota talteen Nordic Business Forumissa esiintyvän Amy Cuddyn neuvot puhujalle Omaa asentoa ja elekieltä muuttamalla voit radikaalisti vaikuttaa viestisi perillemenoon ja omiin tunteisiisi, sanoo Powerposingin lähettiläs, Harvardin Business Schoolin opettaja Amy Cuddy....
Miten emootiot vaikuttavat kriisiviestintään?
Pitäisikö kriisiviestinnän sijaan puhua normalisointiviestinnästä? Miten yritys tai yhteisö kohtaa kriisissä ihmisten tunteet, niin ulkopuolella kuin myös yrityksen sisällä? Mitä voisimme oppia kriisiviestinnästä hyödyttämällä psykoterapiaa ja muita...
Parisuhde puhuttaa mediaa
Parisuhdeaiheet ovat aina ajankohtaisia ja kiinnostavia mediassa, mutta miten teeman käsittely mediassa on muuttunut, toiminnanjohtaja ja parisuhdetohtori Hanna Ranssi-Matikainen? – Parisuhteen hyvinvoinnin työkaluista kirjoitetaan mediassa enemmän kuin koskaan....





