Puhe juhlassa on lahja – olipa kyse lakkiaisista, rippijuhlista tai häistä – ja siihen kannattaa panostaa aikaa ja ajatusta. Poimi tästä Framillan valmentajan, puheenkirjoittaja Unna Lehtipuun viime hetken vinkit puheesi rakentamiseen:
PARAS PUHE ON HENKILÖKOHTAINEN
Puhetta ei kannata kopioida netistä, vaikka inspiraatiota valmiista puheista voi verkosta tai Youtubesta hakea. Yleisö tunnistaa jos puhe on liian geneerinen ja yleinen. Hyvä juhlapuhe on aina henkilökohtainen, räätälöity saajalleen ja siksi uniikki.
Myös puhujan persoonallisuuden tulee näkyä, tuntua ja kuulua, mutta silti on tärkeää ettei puhuja puhu liikaa itsestään. Myös hääpuheissa on tärkeä muistaa, että puhe tulee kohdistaa molemmille puolisoille, vaikka puhujan tarinat painottuisivat enemmän toiseen. Siksi BBF, best friend for ever-tyyppinen vuodatus avioituvalle ystävälle voi jättää yleisön kylmäksi. Hääyleisö on myös usein monenikäistä, vauvasta vaariin, mikä sekin kannattaa tilanteessa muistaa.
PITÄÄKÖ OLLA HAUSKA?
Puheen ottaminen vakavasti ottaminen ei tarkoita totisuutta, sillä huumorilla on valtava voima. Onnistunut huumori kääntää yleisön empatiat puhujan puoleen.
Mutta jos huumori ei tunnu itselle luontevalta, ei sitä tarvitse puheeseen väkisin ujuttaa. Kaikista tärkein ominaisuus puhujalla on kuitenkin aitous, tarkoitti se sitten naurua tai kyyneleitä. Yleisö rakastaa sitä, että puhujassa ja tilanteessa on aitoutta, jopa haavoittuvuutta.
Henkilökohtaisuus ja haavoittuvuus eivät kuitenkaan sulje pois sitä, että hyvässä puheessa on oltava selkeä rakenne: alku, keskikohta ja loppu.
KAKSI TAI KOLME POINTTIA
Koosta puheeseen kaksi tai kolme ajatusta, jotka yleisö saa siitä mukaansa. Puhe ei saa olla ostoslista, jossa yritän listata liian monta ajatusta.
Puhetta voi lähteä rakentamaan esimerkiksi valitsemalla siihen yhden kantavan teeman, esimerkiksi sankarin persoonallisuuspiirteestä, intohimosta, harrastuksesta, tai yhteisestä nimittäjästä. Tästä teemasta poimitaan kolme esimerkkiä tai tarinaa kuvaamaan juhlittavaa henkilöä tai pariskuntaa.
Esimerkiksi syntymäpäiväjuhlilla yksi yhteisistä ystävistämme pyysi meiltä muita vierailta tekstiviestillä pieniä muistikuvia ja tarinoita juhlakalusta, pariin eri häntä hyvin kuvaavaan teemaan liittyen (rohkeus ja anteliaisuus). Näin hän sai rakennettua huiman ja koskettavan tarinan tilkkutäkkimetodilla jolloin moni vieras pääsi mukaan rakentamaan puhetta, kertoo Lehtipuu.
PITUUDELLA ON VÄLIÄ
Ylioppilasjuhlissa, joissa vieraat usein siirtyvät juhlasta toiseen ja saattavat viipyä lyhyen aikaa, on puheiden oltava napakoita ja lyhyitä. Minuutti, pari on jo maljapuheena hyvän mittainen. Vieraita ei myöskään tule seisottaa paikoillaan liian pitkään pitkillä puheilla.
Noin kolme minuuttia on hyvä pituus puheenvuorolle, mutta jos puheita pidetään useita tai yleisö joutuu seisomaan paikallaan, karsi pituutta. Hääpuheet läheisiltä voivat hyvin olla pidempiä.
PUHU, ÄLÄ LUE
Puhe tulee olla puhuttu, ei luettu. Kirjoita puhe paperille puhekielisenä. Näin siitä ei tule liian jäykkää. Muista nostaa katsetta paperista ja ottaa kontaktia yleisöön ja puheen kohteeseen.
Kirjoita muistiinpanot pienemmille korteille ison A4-paperin sijaan. Näin saat pidettyä kädet vapaina ja olet rennompi. Useimmilel riittää, että kirjaa avainsanat muistiin.
Pidä puhe lyhyenä. Käytä puheessa lyhyitä virkkeitä.
Harjoittele puhetta etukäteen.
Anna puheesi sen kohteelle kirjallisena, mielellään kauniisti paketoituna. Tunteellisessa tilanteessa juhlan sankarilta menee vähintään puolet ohi, joten on hienoa saada palata puheen ja sanojen äärelle rauhassa, jopa pitkien aikojen jälkeen. Parhaimmillaan puhe voi olla unohtumaton, mittaamattoman arvokas lahja saajalleen.
Lue lisävinkkejä aiheesta Helsingin Sanomien jutusta
Unna Lehtipuu koosti HS:n toimituksen kanssa kolme esimerkkipuhetta. Lue Hesarin juttu 30.5.2019 tästä linkistä: